torstai 9. toukokuuta 2013

RXäämisen ilo ja muuta crossfit-jauhantaa

Olen vähä vähältä mitä ilmeisimmin muuttumassa ihmisenä. Aloitin – taas – torstaini aamutreenillä (tai no oikeasti aloitin kahvilla ja banaani-ananas-pinaatti-inkivääri-sitruuna-seesami-juomalla, mutta heti niiden jälkeen menin treeneihin). Ja se oli kivaa! Siitä huolimatta, että perinteisesti olen inhonnut urheilua aamuisin. Helpottaa tietysti hiukan, että meidän salilla ensimmäiset treenit alkavat espanjalaistyyppisen myöhään, siis klo 9, ettei nyt ihan puoliunessa tarvitse rehkiä. Aamu-urheilu oli siis tämän päivän varsinainen saavutus (no okei, illalla menen vielä pelaamaan fudista puistoon), mutta ei ollut eilinenkään huono.

Olen nimittäin sen verran aloittelija näissä crossfit-hommissa, että verrattain tosi harvoin pääsen RX:mään (haha, lahkolaisslangia, joka tahtoo sanoa yhtä kuin 'as prescribed', ts. päivän harjoitteen suorittaminen määrätyillä painoilla ja liikkeillä, skaalaamatta alaspäin). No eilen melkein pääsin! WODina oli maksimitoistoja power snatchia ja takakyykkyjä sekä amrapina 8 leuanvetoa, 8 goblet-kyykkyä, 8 leuanvetoa ja 8 hyppyaskelkyykkyä lisäpainolla. Tein treenin ohjepainoilla, mutta koska olen edelleen ihan paska leuanvetäjä, leuat vetelin vastuskuminauhan kanssa. Olin silti aika polleana! (Pitäisi silti harjoitella noita leuanvetoja.)

Terveisiä rannalta myös.

Tulin myös hankkineeksi itselleni paluulennon Suomeen (yhyy) heinäkuun alkuun ja päättäneeksi samalla, että heinäkuussa pidän itselleni graduleiriä äitini asunnossa (em. äidin itse lähinnä asustellessa kesäpaikassaan). Äitini asunto puolestaan sattuu sijaitsemaan – hrr – lapsuuteni ja nuoruuteni kotikaupungissa, Lappeenrannassa. Ajatus siitä, että vietän ainakin kuukauden kyseisessä kaupungissa on samanaikaisesti jollain tavalla hieman kiehtova että todella kauhistuttava. Joka tapauksessa lähetin jo sähköpostia paikalliselle crossfit-salille ja tiedustelin mahdollisuutta treenata heinäkuun siellä. Saamani vastauksen mukaan sali on auki ja siellä on tilaa minullekin, joten jos nyt mitään muuta en saa aikaan, pääsen ainakin treenaamaan. Ja uimaan Saimaaseen, ostamaan torilta mansikoita ja ajelemaan polkupyörällä. Sitten tarvitseekin enää vain keksiä, missä välissä se opinnot päättävä kirjallinen työ valmistuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti